Mistä työvoimaa tulevaisuudessa?

Useita toimialoja varjostaa tällä hetkellä työvoimapula tai sen uhka. Työ- ja elinkeinoministeriön tuottaman Työvoiman saatavuus ja kohtaanto -raportin mukaan syyskuussa pulaa oli etenkin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista. Myös ravintola-alan tekijöitä ja myyjiä kaivataan töihin enemmän kuin heitä löytyy.

Ilmiön ovat havainneet myös useat haukiputaalaiset yrittäjät. Putaan Pulla -leipomon Helmi ja Antti Tyykiluoto kertovat, että jo nyt koulutettua ja valmiiksi ammattitaitoista väkeä on erittäin haastavaa rekrytoida töihin.

– Muutama vuosi takaperin työntekijöitä löytyi paremmin, kun Fazerin ja Antellin leipomotoiminta Oulussa lakkasi. Tällä hetkellä ammattitaitoista väkeä ei kuitenkaan tahdo löytyä, sanoo Antti Tyykiluoto.

Yksi ongelmakohta piilee Tyykiluotojen mukaan alan koulutuksessa. Putaan Pulla on tarjonnut usein työharjoittelupaikkoja leipomoalan opiskelijoille, mutta yrittäjät ovat havainneet, että alan koulutus ei kaikilta osin vastaa alan tarpeita.

– Usein opiskelijoilla on odotuksena, että harjoittelun aikana vain koristellaan kakkuja ja tehdään pelkästään sitä luovaa työtä. Opintopolku ei tunnu valmistavan opiskelijoita tähän teolliseen leipomotyöhön laisinkaan, pohtivat Tyykiluodot.

Antti Tyykiluodon mielestä alan koulutusta tulisi uudistaa ja monipuolistaa, jotta se aidosti valmistaisi nuoria työelämään.

– Tämä haaste koskettaa leipomoalaa valtakunnallisesti, ei yksinomaan meidän aluettamme.

Leipomatta yksikään leipä ei ole silti Putaan Pullalla työvoimapulan takia jäänyt. Helmi Tyykiluoto sanoo, että motivoituneita ja innostuneita ihmisiä koulutetaan talon sisällä työhön paljon.

– Tällä hetkellä leipomossa on myös kaksi henkilöä oppisopimuskoulutuksen kautta, ja kesäisin meillä on yleensä parikymmentä kesäsetelinuorta tutustumassa työelämään, Antti Tyykiluoto täydentää.

Antti Tyykiluoto haluaa muistuttaa työnantajien vastuusta leipomoalan houkuttelevuuden lisäämiseksi.

– Esimerkiksi helppokäyttöiset työvuorojärjestelmät ja nykyteknologian hyödyntäminen ovat tänä päivänä välttämättömyys. On osattava sopeutua ja mukautua maailman mukana, Tyykiluoto toteaa.

Usein opiskelijoilla on odotuksena, että harjoittelun aikana vain koristellaan kakkuja ja tehdään pelkästään sitä luovaa työtä. Opintopolku ei tunnu valmistavan opiskelijoita tähän teolliseen leipomotyöhön laisinkaan, pohtivat Tyykiluodot.

Kuljetusalalla tilanne on hieman parempi. Putaan Vienti- ja Asennuspalvelu Oy:llä liikenteestä vastaava Sami Sipola kertoo, että heillä on riittänyt tekijöitä ja työnhakijoita kuljetuspuolelle hyvin.

– Jakelupuolelle olemme välillä kouluttaneet uusia tekijöitä tarpeen mukaan, Sipola toteaa.

Sipolan mukaan heidän yritykseensä on työllistynyt muutamia henkilöitä opintojen aikana suoritetun työharjoittelun kautta. Tässä vaiheessa Sipolaa ei huoleta, että riittääkö työntekijöitä kuljetusalalle myös tulevaisuudessa.

– Meillä on riittänyt henkilökuntaa ja hakijoita ihan hyvin, joten en ole tulevaisuudestakaan huolestunut.

Haukiputaan osalta sijainti vaikuttaa myös merkittävästi. Kaikilla töitä etsivillä ei ole halua tai mahdollisuutta kulkea Oulun pohjoispuolelle. – Johanna Rahkala

Tilit Tasan -tilitoimiston yrittäjä Johanna Rahkala kertoo, että leipomoalan tavoin myös taloushallinnon alalla osaavaa ja koulutettua henkilökuntaa on haastava löytää. Rahkalan mukaan eläköityminen näkyy toimialalla juuri nyt vahvasti.

– Haukiputaan osalta sijainti vaikuttaa myös merkittävästi. Kaikilla töitä etsivillä ei ole halua tai mahdollisuutta kulkea Oulun pohjoispuolelle, toteaa Rahkala.

Lisäksi hän kertoo, että pienellä tilitoimistolla ei ole erikseen HR-osastoa, joka huolehtisi rekrytoinneista. Siten työntekijöiden etsintä saattaa syödä resursseja arkityöstä. Rahkala onkin todennut, että hänen yritykselleen paras tapa löytää työvoimaa on rekrytoida yritykseen työharjoitteluun tulevat opiskelijat harjoittelujakson jälkeen töihin.

– Tämä ratkaisu on ollut toimiva jo vuosia. Tälle vuodelle olemme rekrytoineet jo kaksi tekijää harjoittelun kautta, ja nytkin meillä on kaksi harjoittelijaa talossa.

Rahkala kertoo, että harjoittelijalta tai juuri valmistuneelta ei odoteta samanlaisia taitoja kuin aiemmin tilitoimistossa työskennelleeltä.

– Jo harjoittelun aikana voimme yksilöidä kunkin vahvuus- ja kehitysalueet, ja työsuhteen alussa tarjoamme lisäkoulutusta tarpeen mukaan. Tässä työssä ei voi ikinä tietää kaikesta kaikkea, joten itselle on syytä osoittaa armollisuutta harjoitteluun ja töihin tullessa, Rahkala muistuttaa.

Yrittäjän mielestä olisi tärkeää, että taloushallinnon koulutuksessa harjoittelujaksot olisivat tarpeeksi pitkiä, jotta opiskelija saa työstä realistisen kuvan.

– Kesällä tai syksyllä suoritettu harjoittelu voi olla hiljainen, kun taas keväällä työ on hyvin hektistä. Tämänkin oppii vain työskentelemällä. Rahkala painottaa, että taloushallinnon alan yrittäjien on oltava aktiivisia oppilaitosten kanssa tehtävässä yhteistyössä, jotta tulevat ammattilaiset saadaan töihin ja koulutus pidettyä työelämän tarpeita vastaavana.

– Lisäksi voimme kaikki vaikuttaa alan houkuttelevuuteen ottamalla haltuun sähköisen taloushallinnon työtaidot. Tekijöille on tarjottava modernit työtavat ja -välineet, jotta he haluavat tulla töihin, Rahkala sanoo.